musiikki on tutkitusti hyväksi meille - katsaus musiikin ja hyvinvoinnin tutkimukseen

VISIO 2030
  • Etusivu
  • Mikä visio 2030?
    • Tutustu valmiiseen visioon 2030 >
      • Suomalaisen....
      • Jokaisella meistä on merkitys
      • Visiotyön lähtökohdat, tavoitteet ja eteneminen
      • Vision kolme pääteemaa ja 25 toimenpide-ehdotusta >
        • 1. Musiikkikoulutus vaikuttaa yhteiskunnassa
        • 2. Yhteistyö ja jatkuva oppiminen kukoistavat musiikin koulutuksessa
        • 3. Rakenteet ja resurssit mahdollistavat yhdenvertaisen musiikkikoulutuksen
      • Näkökulmia suomalaiseen musiikkikoulutukseen >
        • Musiikkikoulutus nyt: keskeisiä tunnuslukuja
        • Tulevaisuusnäkymiä: Nuorten visio musiikkikoulutuksesta vuonna 2030
        • Musiikki on tutkitusti hyväksi meille - katsaus musiikin ja hyvinvoinnin tutkimukseen
      • Visiotyön lähteet ja liitteet >
        • Visiotyössä hyödynnettyjä julkaisuja ja lähdemateriaalia
        • Musiikki on tutkitusti hyväksi meille -katsauksen lähteet
        • Visiotyössä käytettyjen käsitteiden merkityksiä
    • Finnish music education field joined forces to build a shared vision for 2030
    • Musikens underland får en ny inriktning genom samarbete med hela musikutbildningsfältet
    • Visiotyön ydinryhmä
    • Verkko-osallistaminen
    • Taustamateriaalia
    • Kutsukirje joulukuussa 2018
  • Tule mukaan!
  • Tapahtumat
    • Visiotyön julkistus >
      • Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko: Musiikkikoulutuksen pitää vaalia musiikillista moninaisuutta
    • Kuopion visiotyöwebinaari
    • Visiotyön kesäwebinaari
    • Oulun visiotyöseminaari
    • Tampereen visiotyöseminaari
    • Visiotyön aloitusseminaari Helsingissä
  • Musiikkikoulutuksen vaikuttajia äänessä
    • Kaikki soittaa!
    • Yhteispeli luo uskoa musiikkikoulutuksen tulevaisuuteen
    • Uskallusta heittäytyä uuteen
    • Musiikkiharrastuksen avulla tunneälyä ja rohkeutta
    • Musiikki monipuoliseen käyttöön
  • New Page
Tieteellinen tutkimus on viime vuosina nostanut vahvasti esiin musiikin merkityksen hyvinvoinnille. Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi viime vuonna laajan raportin taiteen hyvinvointivaikutuksista (Fancourt & Finn, 2019). Raportin meta-analyysien aineisto kattaa yli 3 000 tutkimusta, ja siinä todetaan musiikin toimivan tehokkaasti ja monipuolisesti hyvinvoinnin voimavarana: lasten kokonaisvaltaisen kasvun ja kognitiivisen kehityksen tukena, sosiaalisen osallisuuden ja kuuluvuuden rakentajana sekä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisijänä ja psykiatrisen ja neurologisen kuntoutuksen välineenä.
 
Viime vuosikymmeninä on tapahtunut valtavaa kehitystä kyvyssämme tieteellisesti tutkia ja mitata musiikin vaikutuksia niin ryhmien toiminnan, yksilön kokemusten kuin fysiologisten ja neuraalisten vasteiden tasolla. Pystymme esimerkiksi mittaamaan, kuinka musiikin kuuntelu auttaa stressinhallinnassa ja kivunlievityksessä tai parantaa kognitiivista suoriutumista.
 
Musiikin harrastamisella on osoitettu olevan myönteisiä vaikutuksia niin tarkkaavaisuuteen ja työmuistiin, kielen- ja matematiikan oppimiseen, hormoni- ja immuunijärjestelmän toimintaan kuin tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitykseenkin.
 
Musiikkiterapia on havaittu tehokkaaksi tavaksi hoitaa esimerkiksi masennus- ja ahdistusoireita, ja musiikkipohjaisella kuntoutuksella voidaan parantaa toimintakykyä aivoverenkiertohäiriöissä, aivovammoissa ja muistisairauksissa.
 
Miten ihmeessä musiikki pystyy tähän?
 
Musiikki operoi inhimillisenä kokemuksena varsin monien ja varsin perustavanlaatuisten mekanismien kautta. Rytmit ja äänensävyt ovat niitä kommunikaation elementtejä, joiden avulla jo pieni vauva luo merkityksiä maailmastaan. Rytminen tahdistuminen ja tunnetartunta musiikin sävyjen kirjoon tarjoavat väylän peilisolujen toiminnalle, empatialle ja vuorovaikutukselle. Näillä tasoilla merkitykset välittyvät, vaikka yhteistä kieltä ei olisi.
 
Musiikin harmoniset ja melodiset rakenteet tarjoavat monipuolisen ärsykkeen ihmisen tiedonkäsittelylle: musiikki on erinomaista aivojumppaa tilan ja ajan käsittelystä vastaaville aivoalueille, tarkkavaisuudelle, häiriönsietokyvylle ja työmuistille. Musiikin rakenteiden neuraalisen prosessoinnin vastaavuus esimerkiksi kielen prosodisten ja rytmisten rakenteiden prosessoinnille luo pohjaa musiikin ja kielenoppimisen dialogille.
 
Oppimisen ja elämänkokemusten myötä musiikin vaikutusmekanismien kirjo laajenee musiikin kieliopin tajulla, kulttuurisilla tulkinnoilla, muistoilla ja merkityksillä, jotka mahdollistavat syvällisen ja reflektiivisen heijastepinnan ajattelullemme, tarjoten materiaalia niin identiteettityölle kuin kuuluvuuden kokemuksille.
 
Monitasoinen kokeminen kehollisuudesta kognitiivisuuteen, emotionaalisuuteen, sosiaalisuuteen ja henkilökohtaiseen merkityksellisyyteen on musiikillisessa tekemisessä alati läsnä. Soittamisessa yhdistyy useita toiminnan tasoja motoris-kognitiivisten taitojen harjaannuttamisesta vuorovaikutukseen, flow-kokemuksiin, luovaan itseilmaisuun ja tavoitteelliseen suoriutumiseen. Tämä näkyy aivoissakin: musiikki aktivoi laajasti ja tehokkaasti niin motoriikkaan, tarkkaavaisuuteen, muistiin kuin mielihyvään tarvittavia aivoalueita.
 
Musiikki on yhtä aikaa mielihyvää ja aivojumppaa, luovaa leikkiä ja kognitiivisia haasteita. Musiikki nappaa huomion, kietoo vuorovaikutukseen ja saa ponnistamaan korkealle. Kun ymmärrämme musiikin olemusta perustavanlaatuisena ja monitasoisena inhimillisen kokemisen muotona, voimme ymmärtää myös musiikin potentiaalia hyvinvoinnin ja oppimisen edistäjänä.
 
Kirjoittajat:
Suvi Saarikallio (Apulaisprofessori, Musiikkikasvatus, Jyväkylän yliopisto), Minna Huotilainen (Professori, Kasvatustiede, Helsingin yliopisto), Teppo Särkämö (Apulaisprofessori, Neurospykologia, Helsingin yliopisto) Petri Toiviainen (Professori, Musiikki, Jyväskylän yliopisto), Teija Kujala (Professori, Psykologia, Helsingin yliopisto), Jaakko Erkkilä (Professori, Musiikkiterapia, Jyväskylän yliopisto).
 
Katsauksen lähdeluettelo on liitteissä.
Proudly powered by Weebly
  • Etusivu
  • Mikä visio 2030?
    • Tutustu valmiiseen visioon 2030 >
      • Suomalaisen....
      • Jokaisella meistä on merkitys
      • Visiotyön lähtökohdat, tavoitteet ja eteneminen
      • Vision kolme pääteemaa ja 25 toimenpide-ehdotusta >
        • 1. Musiikkikoulutus vaikuttaa yhteiskunnassa
        • 2. Yhteistyö ja jatkuva oppiminen kukoistavat musiikin koulutuksessa
        • 3. Rakenteet ja resurssit mahdollistavat yhdenvertaisen musiikkikoulutuksen
      • Näkökulmia suomalaiseen musiikkikoulutukseen >
        • Musiikkikoulutus nyt: keskeisiä tunnuslukuja
        • Tulevaisuusnäkymiä: Nuorten visio musiikkikoulutuksesta vuonna 2030
        • Musiikki on tutkitusti hyväksi meille - katsaus musiikin ja hyvinvoinnin tutkimukseen
      • Visiotyön lähteet ja liitteet >
        • Visiotyössä hyödynnettyjä julkaisuja ja lähdemateriaalia
        • Musiikki on tutkitusti hyväksi meille -katsauksen lähteet
        • Visiotyössä käytettyjen käsitteiden merkityksiä
    • Finnish music education field joined forces to build a shared vision for 2030
    • Musikens underland får en ny inriktning genom samarbete med hela musikutbildningsfältet
    • Visiotyön ydinryhmä
    • Verkko-osallistaminen
    • Taustamateriaalia
    • Kutsukirje joulukuussa 2018
  • Tule mukaan!
  • Tapahtumat
    • Visiotyön julkistus >
      • Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko: Musiikkikoulutuksen pitää vaalia musiikillista moninaisuutta
    • Kuopion visiotyöwebinaari
    • Visiotyön kesäwebinaari
    • Oulun visiotyöseminaari
    • Tampereen visiotyöseminaari
    • Visiotyön aloitusseminaari Helsingissä
  • Musiikkikoulutuksen vaikuttajia äänessä
    • Kaikki soittaa!
    • Yhteispeli luo uskoa musiikkikoulutuksen tulevaisuuteen
    • Uskallusta heittäytyä uuteen
    • Musiikkiharrastuksen avulla tunneälyä ja rohkeutta
    • Musiikki monipuoliseen käyttöön
  • New Page