Musiikkikoulutuskentän toimijat tekevät laaja-alaista yhteistyötä yhtenä joukkueena

Suomalaista musiikkikoulutusta kehitetään kansallisesti ja alueellisesti kaikkien koulutusasteiden johdonmukaisella ja tavoitteellisella yhteistyöllä. Yhteistyö vahvistaa toimijoiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä, ja sen merkitys korostuu erityisesti haastavissa yhteiskunnallisissa muutostilanteissa.

Toimenpide-ehdotukset 21-22

21. Musiikkikoulutuksen järjestäjät ja musiikkialan järjestöt muodostavat yhteisen ohjausryhmän koordinoimaan ja tekemään
       kehittämistyötä Musiikkikoulutuksen vision 2030 pohjalta.
22. Vahvistetaan ja hyödynnetään toimijoiden yhteisiä foorumeita ja vuotuisia seminaareja vision mukaisten tavoitteiden
​       edistämiseksi.

Koulutuksen järjestäjät ja yhteiskunnalliset päättäjät kehittävät musiikkikoulutusta yhdessä

Alueellisessa ja valtakunnallisessa yhteistyössä vahvistetaan resurssien kustannustehokasta käyttöä ja kehitetään rakenteita palvelemaan musiikkikoulutuksen laatua ja saavutettavuutta. Yhteistyössä vaalitaan parhaita käytäntöjä, uudistetaan toimintamalleja ja puretaan epätarkoituksenmukaisia rakenteita. Vuorovaikutus vertaisoppilaitosten, eri koulutusasteiden ja alan työelämän välillä on runsasta ja innovoivaa.

Toimenpide-ehdotukset 23-25

23. Musiikkikoulutuksen toimijat osallistuvat yhdessä rakenteiden kehittämiseen ja arviointiin.
24. Päättäjät perehtyvät musiikkikoulutuksen tuottamaan tietoon ja käyvät dialogia musiikkikoulutuksen asiantuntijoiden kanssa
       koskien alan kehittämistarpeita ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.
25. Musiikkikoulutuksen toimijat jakavat osaamista ennakkoluulottomasti sekä paikallisesti että alueellisesti: Yhteistyötä ja
       toimialarajoja ylittäviä työtehtäviä rakennetaan tarpeen mukaan esimerkiksi alueiden kulttuurikeskuksina toimivien
​       musiikkioppilaitosten, muiden taideoppilaitosten, koulujen, seurakuntien, palvelutalojen ja kirjastojen kanssa.